Julkaisut

Akateemiset julkaisut

Saarikoski, Petri. 2025. ”Luovuutta, leikkiä ja dystopioita – tekoäly Skrolli-lehdessä vuosina 2012–2024”. WiderScreen 28 (1–2). Linkki julkaisuun.

Petri Saarikosken vertaisarvioidussa artikkelissa tutkitaan tekoälykeskustelua kotimaisen tietokoneharrastajien Skrolli-lehden perspektiivistä tarkasteluna. Pääteemoina leikki, viihde, taide ja luova toiminta. Tutkimus käsittelee myös tekoälyn läpimurtoon liitettyjä uhkia ja mahdollisuuksia.

Tuomi, Pauliina. 2025. ”(Tosi-) TV:stä tuttu? Viihteellistyneen yhteiskunnan ruumiinavaus”. WiderScreen 28 (1–2). Linkki julkaisuun.

Pauliina Tuomen vertaisarvioidussa tutkimuskatsauksessa käsitellään suomalaisen yhteiskunnan 2020-luvun viihteellistymisen muotoja ja niiden nostamia teemoja mediauutisoinnissa. Tarkoituksena on osoittaa, miten laajalle levinneestä ilmiöstä on kyse, mitä yhteiskunnan osa-alueita se koskettaa ja millaisia seurauksia viihteellistymisellä saattaa olla.

Peltonen, Jenna. 2025. ”Gazan sodan tunnelatautunutta TikTok-aktivismia”. WiderScreen 28 (1–2). Linkki julkaisuun.

Jenna Peltosen vertaisarvioidussa artikkelissa tarkastellaan, miten lokakuussa 2023 kärjistynyttä Gazan sotaa käsiteltiin TikTokissa ihmisoikeusjärjestöjen ja palestiinalaisten sisällöntuottajien julkaisuissa sekä millaisia affektiivisia ja viestinnällisiä merkityksiä niissä rakennettiin.

Saarikoski, Petri & Kimmo Ahonen. 2024. ”Äärimmäisyyksien sota – Sam Peckinpahin Rautaristi (1977) ja itärintaman mieletön todellisuus”. WiderScreen 27 (1–2) 2024. Linkki julkaisuun.

Tässä vertaisarvioidussa artikkelissa tutkitaan Sam Peckinpahin sotaelokuvaa Rautaristi (eng. Cross of Iron, 1977). Mediahistoriallisessa tutkimusotteessa keskitytään tarkastelemaan sen tuotantohistoriallisia aspekteja, vastaanottoa ja populaarikulttuurisia kytköksiä. Millaisen kuvan Peckinpahin elokuva antoi toisen maailmansodan itärintaman taisteluista?

Tuomi, Pauliina. 2024. ”Based on a true story: true crime -genren faktan ja fiktion hämärtyvät rajat”. WiderScreen 27 (1–2) 2024. Linkki julkaisuun.

Pauliina Tuomen vertaisarvioidussa katsauksessa tarkastellaan viihteellistymisen värjäämän true crime -genren historiallisten faktatietojen muuntumista paikoin spekulatiiviseksi, tarinankerronnalliseksi viihteen muodoksi. Katsaus kiinnittää samalla kriittistä huomiota genren eettisiin ongelmiin.

Peltonen, Jenna. 2024. ”Örkit osana viholliskuvastoa – Informaatiosodankäyntiä Ukrainan sodassa”. WiderScreen 27 (1–2) 2024. Linkki julkaisuun.

Jenna Peltosen katsauksessa tarkastellaan örkki-tematiikkaa Ukrainan sodan informaatiosodankäynnissä ja viholliskuvan rakentamisessa. Katsauksessa käsitellään myös nimityksen etymologiaa, historiallisia kytköksiä sekä sitä, miten somekäyttäjät tuottavat örkki-narratiivia eri alustoilla.

Saarikoski, Petri, Jenna Peltonen & Rami Mähkä. 2024. “Toisen maailmansodan meemit Ukrainan sodassa”. Kulttuurintutkimus 1/2024. Linkki julkaisuun.

Petri Saarikosken, Jenna Peltosen ja Rami Mähkän vertaisarvioitu artikkeli on julkaistu Kulttuurintutkimus-verkkolehden numerossa 1/2024: Fasismin ja populismin lumo. Artikkelissa tutkitaan Ukrainan sodan ensimmäisen vuoden aikana Reddit ja Twitter -palveluissa julkaistuja kuvameemejä, joissa käytetään toisesta maailmansodasta tuttuja natsi-kuvastoja. Tutkimuksessa luodaan analyysi meemien ideologisista kytköksistä sekä tarkastellaan laajemmin niiden kulttuurihistoriallista kontekstia.

Turtiainen, Riikka. 2024. ”Arvokisat pohjoismaalaisten jalkapalloilijoiden some-vaikuttamisen näyttämönä.” Lähikuva 36 (3-4), 68–86. Linkki julkaisuun.

Riikka Turtiaisen vertaisarvioitu artikkeli julkaistiin Lähikuva-verkkolehden numerossa 3-4/2023: Jalkapallo ja media. Artikkeli tarkastelee tapoja, joilla jalkapalloilijat ovat kehystäneet lajia Instagram-julkaisuissaan. Erityishuomiota kiinnitetään urheiluaktivismiin ja siihen, miten jalkapalloilijat ovat ottaneet sosiaalisessa mediassa kantaa jalkapallokulttuuriin sekä yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Tutkimuksessa nostetaan esiin viisi kehystämistapaa, joita urheilijat ovat käyttäneet viestiessään EM-kisoista.

Tuomi, Pauliina, Petri Saarikoski & Jenna Peltonen. 2023. ”Synkkä leikki – sähköisen kyselyn raportti”. WiderScreen Ajankohtaista 27.10.2023. Linkki julkaisuun.

Synkkä leikki -verkkokyselyssä selvitettiin, miten kuluttajat suhtautuvat mediasisältöjen viihteellistymiseen. Kyselyn vastaajat suhtautuivat ilmiöön kriittisesti ja uutis- ja mediamateriaalien viihteellisyys herätti vastaajissa kielteisiä tunteita. Vastaajat myös arvioivat olevansa itse hyvin kriittisiä sisältöjen suhteen ja esimerkiksi tunnistavansa klikkiotsikot helposti.

Tuomi, Pauliina. & Petri Saarikoski. 2023. ”Mistä on 2000-luvun tosi-tv -kohut tehty? Retrospektiivinen katsaus suomalaisen tosi-tv:n lähihistoriaan.” WiderScreen 2-3/2023. Linkki julkaisuun.

Pauliina Tuomen ja Petri Saarikosken vertaisarvioitu katsaus julkaistaan WiderScreen-verkkolehden numerossa 2-3/2023: Elävän Kuvan Suomi. Katsaus käsittelee suomalaisen tosi-tv:n muodonmuutosta 2000-luvulla. Tutkimus tutustuu myös tosi-tv:n varhaishistoriaan ja tarkastelee miten televisioviihteen historia näyttää monin paikoin toistavan itseään ja totuttuja provokatiivisuuden kaavoja on tuotettu jo vuosikymmeniä sitten – ennen tosi-tv:n varsinaista läpimurtoa.

Petri Saarikoski. 2023. ”’Meri-Porin taivaan alla’. Samurai Rauni Reposaarelainen porilaisena findie-elokuvana”. WiderScreen 2-3/2023. Linkki julkaisuun.

Petri Saarikosken vertaisarvioitu artikkeli julkaistaan WiderScreen-verkkolehden numerossa 2-3/2023: Elävän Kuvan Suomi. Artikkelin keskiössä on porilainen findie-elokuva Samurai Rauni Reposaarelainen (2016), jota pidetään yleensä taiteilija Mika Rätön tunnetuimpana voimannäytteenä. Taiteellisesti sen saamaa vastaanottoa voidaan pitää ristiriitaisena, mutta yli kolme vuotta kestänyt projekti herätti valmistuessaan laajaa mediahuomiota. Artikkelissa pureudutaan tarkastelemaan elokuvan tuotantoprosessia sekä sen paikallisyhteisöllisiä piirteitä. Haastattelujen ja media-aineistojen pohjalta pohditaan myös sen suhdetta omaehtoisen elokuvan käsitteeseen.

Tuomi, Pauliina. 2023. ”Kaikki on sallittua tv-rakkaudessa? Rakkausrealityt nykytelevisiossa”. Lähikuva 36 (2): 73–88. Linkki julkaisuun.

Pauliina Tuomen katsaus ”Kaikki on sallittua tv-rakkaudessa? Rakkausrealityt nykytelevisiossa” julkaistiin Lähikuva-verkkolehden numerossa 2/2023: Rakkaus. Katsauksessaan Pauliina Tuomi selvittää rakkausrealityja ja niiden esittelytekstejä tarkastelemalla, miten rakkausrealityt rakentavat rakkaudesta tv-viihdettä. Televisiossa ja mediassa esitettävää rakkautta hän kutsuu viihteellisen rakkauden konseptiksi, jolla huomioidaan esitetyn tunteen rinnalla myös siihen vaikuttavat markkinatalouden voimat. Vaikka rakkausrealitysta voi seurata myös oikeita rakkaustarinoita, on hyvä muistaa, että ohjelmien pääasiallinen tarkoitus on saada katsojia rakkauden jäädessä sivuosaan.

Tuomi, Pauliina. 2022. ”Kun rikollisuudesta ja kuolemasta tulee viihdettä: (Media)väkivalta viihteellistymisen näkökulmasta”. Lähikuva 35 (3): 52–63. Linkki julkaisuun.

Pauliina Tuomen näkökulmateksti ”Kun rikollisuudesta ja kuolemasta tulee viihdettä: (Media)väkivalta viihteellistymisen näkökulmasta” julkaistiin Lähikuva-verkkolehden numerossa 3/2022: Mediaväkivallan monet muodot. Numero käsittelee audiovisuaalisten medioiden ja alustojen väkivaltaisia representaatiota ja diskursseja. Tuomi tutkii true crime -genreä ja rikosuutisointia viihteellistymisen viitekehyksen kautta ja näkökulmateksti tarkastelee myös laajemmin viihteellistymisen lieveilmiötä yhteiskunnallisella tasolla.

Tuomi, Pauliina. 2022. ”Puhtoisuuden illuusio: moraali – ja arvokäsityksiä ravistelevat televisiotuotannot mediassa”. WiderScreen 25 (1-2). Linkki julkaisuun.

Pauliina Tuomen vertaisarvioitu artikkeli ”Puhtoisuuden illuusio: moraali – ja arvokäsityksiä ravistelevat televisiotuotannot mediassa” julkaistiin WiderScreen-verkkolehden numerossa 1-2/2022: Digitaalisen kulttuurin institutionalisoituminen. Numero tarkastelee laajasti ja monitieteisesti digitaalisen kulttuurin ja institutionalisoitumisen tematiikkaa teknologian ja ihmisen muuttuvassa vuorovaikutuksessa. Artikkelissa Pauliina Tuomi tutkii moraali- ja arvokäsityksiä ravistelevia televisiotuotantoja mediassa. Nykypäivän televisiotarjonta pyrkii shokeeraamaan ja houkuttamaan katsojan television ääreen. Provokatiivisten TV-tuotantojen perustelut ja media- ja sanomatalojen retoriikka tuntuvat hakevan oikeutusta eri keinoin kyseenalaisimmille ja poleemisille valinnoilleen. Artikkeli keskittyy näihin puheenvuoroihin ja perusteluihin valistuksen ja yhteiskunnallisen hyödyn näkökulmista.

Saarikoski, Petri. 2022. ”Ukrainan sodan meemit keväällä 2022”. Agricola 5.7.2022. Linkki julkaisuun.

Petri Saarikoski on kirjoittanut Suomen humanistiverkko Agricolaan näkökulmatekstin Ukrainan sodan meemeistä keväältä 2022. Teksti tarkastelee memeettistä sodan tapahtumien ja osapuolien kommentointia, sekä meemien käyttöä osana sotapropagandaa.

”Ukrainan sota tullaan vahvasti muistamaan siitä, että meemit muodostivat heti alusta lähtien konkreettisen osan sotatoimia ja sotapropagandaa. Sodan raadollisuutta memeettinen huumori ei kuitenkaan pystynyt peittämään – tuho ja kuolema vääntyivät päivityksissä äärimmäisen irvokkaisiin muotoihin. Meemit ovat välähdyksiä ihmisten ajatusmaailmaan, ja ne resonoivat villisti joka suuntaan. Haluamme uskoa ajatusmaailmaamme sopiviin sankaritarinoihin, mutta unohdamme, että lopputulos voi olla täysin toisenlainen.”

Mähkä, Rami, Petri Saarikoski & Jenna Peltonen. 2022. “Meemien kulttuurihistoriallinen tutkimus”. Teoksessa Rami Mähkä, Marika Ahonen, Niko Heikkilä, Sakari Ollitervo & Marika Räsänen (toim.) Kulttuurihistorian tutkimus: lähteistä menetelmiin ja tulkintaan. Cultural History – Kulttuurihistoria 17, 429-449. Linkki julkaisuun.

Rami Mähkän, Petri Saarikosken ja Jenna Peltosen vertaisarvioitu artikkeli ilmestyi syksyllä 2022 Kulttuurihistorian tutkimus: lähteistä menetelmiin ja tulkintaan -teoksessa. Artikkelissa tarkastellaan nettimeemien kulttuurihistoriaa sekä meemien tutkimuksen problematiikkaa.

Turtiainen, Riikka. 2022. ”Talviurheilua ja TikTokia”. WiderScreen 23.6.2022. Linkki julkaisuun.

Riikka Turtiainen on kirjoittanut WiderScreen-verkkolehteen katsauksen, jossa hän käsittelee urheilujournalismia ja somevaikuttamista Pekingin talviolympialaisten aikana. Katsauksessa tarkastellaan sitä, miten sosiaalinen media on uudistanut urheilutapahtumista uutisointia ja tuonut uusia ääniä perinteisen median rinnalle. Urheilujournalismi ei enää ole vain valtamedian ja urheilutoimittajien käsissä, vaan myös urheilijat ja urheilufanit tuottavat aktiivisesti kisoista sisältöjä sosiaaliseen mediaan.