Mediassa

Uutissivustot ja verkkolehdet

Satakunnan Kansa 11.3.2023, Pauliina Tuomi: ”Oldies, but goldies – vanhassa vara parempi”. Linkki julkaisuun.

Pauliina Tuomen Satakunnan Kansassa julkaistu kirjoitus käsittelee tosi-tv:n uusia ulottuvuuksia ja tapoja kerätä katsojia yhä hätkähdyttävämmillä konsepteilla. Tyypillisten nuorten osallistujien sijaan ohjelmiin on haettu myös varttuneempia osallistujia. Hätkähdyttävyyttä ja huomiota on pyritty saavuttamaan muun muassa deittiohjelmilla, joissa varttuneemmat äidit ja näiden pojat asetetaan yhdessä seksuaalissävytteiseen konseptiin.

Satakunnan Kansa 23.2.2023, Petri Saarikoski: ”Ukrainan sodasta on kummunnut runsaasti meemejä – huumorilla voimme hieman keventää ahdistustamme”. Linkki julkaisuun.

Petri Saarikoski kirjoittaa Satakunnan Kansassa viihteellisten meemien käytöstä vakavien aiheiden käsittelyssä. Meemien avulla on tartuttu Ukrainan sodan kaltaiseen, kipeään aiheeseen huumorilla. Meemejä on hyödynnetty sodankäynnin välineenä ja Saarikoski toteaa, että meemit toimivat myös varoventtiilinä, jonka avulla voidaan pyrkiä helpottamaan sodan aiheuttamaa ahdistusta.

Yle uutiset 19.2.2023, Roosa Sarajärvi: ”Väkivallan viehätys”. Linkki julkaisuun.

Pauliina Tuomi kertoo Ylen haastattelussa True crime -ilmiöstä sekä rikollisuuden viihteellistämisen yhteiskunnallisista vaikutuksista. Haastattelussa Tuomi myös peräänkuuluttaa True crimen välillisten vaikutusten tarkempaa yhteiskunnallista huomioimista.

Satakunnan Kansa 26.1.2023, Piia Koskiahde: ”’Tutkijatohtori: ”Pori on ansainnut paikkansa viihteessä ja populaarikulttuurissa suurten kaupunkien rinnalla'”. Linkki julkaisuun.

Satakunnan Kansa haastatteli Pauliina Tuomea televisioviihteeseen, huumoriin ja porilaisuuteen liittyen. Jutussa käsitellään Putouksesta tuttua Kari Mutasta sekä muita porilaisia komediahahmoja.

Iltalehti 19.1.2023, Riika Tauriainen: ”Niko Ranta-ahon uusi elämäkerta tyrmistyttää Twitterissä – WSOY ja kirjan kirjoittanut Aki Linnanahde vaikenevat”. Linkki julkaisuun.

Pauliina Tuomea haastateltiin Iltalehteen Niko Ranta-ahon elämänkertaan liittyen. Tuomi kertoo haastattelussa että on kyseenalaista, jos rikollisuutta katsotaan vaaleanpunaisten lasien lävitse viihteellisyys ja kaupallisuus edellä. Tuomi tuo ilmi, miten on aina ongelmallista kun rikollisuutta ja rikollisia kuvataan silotellusti ja kiiltokuvamaisesti. Kuvauksissa usein unohdetaan se, miten esimerkiksi huumerikollisuus tuhoaa monen ihmisen elämän.

Yle uutiset 15.1.2023, Hannes Nissinen: ”Analyysi: The Rehearsal näyttää, miten tositelevisio manipuloi ihmisiä – tästä on kyse yhdessä viime vuoden oudoimmista ja kiinnostavimmista sarjoista”. Linkki julkaisuun.

Yle haastatteli Pauliina Tuomea tositelevisiosarjoja käsittelevään juttuun. Tuomi nostaa haastattelussa esille sarjojen sensaatiohakuisuuden lisääntymisen ja toteaa, että tositelevisio on hyvin manipuloitua ja editoitua, mitä ei välttämättä aina ymmärretä. Hän tuo esille sarjojen ongelmakohtia, joihin kuuluu muun muassa osallistujien epäeettinen kohtelu sen jälkeen, kun ihmisestä tehdään sisältöä.

Ilta-Sanomat 20.12.2022, Pauliina Leinonen: ”Nuori Pamela Anderson teki kiihkeän roolin sarjassa, jossa puhuttiin rumia ja rikottiin rajoja – ja sitä rakastivat lähes kaikki”. Linkki julkaisuun.

Pauliina Tuomi kommentoi Ilta-Sanomien haastattelussa Pulmuset -sarjaa aikansa provokatiivisena tuotteena. Tuomi toteaa, että parodiaan pohjautuva huumori paitsi tuki ja korosti vahingollisia stereotypioita, myös kyseenalaisti niitä.

Helsingin Sanomat 18.12.2022, Eleonoora Riihinen: ”Tunteiden vallassa”. Linkki julkaisuun.

Pauliina Tuomea haastateltiin Helsingin Sanomiin median tunteellistumista ja viihteellistymistä käsittelevään juttuun.

Kaupunkikanava 1.12.2022, Emilia Kinnunen: ”Tosi-tv:seen osallistumisen vaikutukset työmarkkinoilla”. Linkki julkaisuun.

Kaupunkikanava kirjoitti tositelevision vaikutuksista osallistujien julkisuuteen ja työhön. Juttuun haastateltu Pauliina Tuomi nostaa esille stigman, joka tositelevisiossa esiintymiseen usein liitetään ja joka voi vaikuttaa negatiivisesti esimerkiksi osallistujien ammatilliseen uskottavuuteen.

Tylkkäri 5/2022, Mikael Tuominen: ”Gimmel 20 vuotta ja viihdekulttuurin muutos”. Linkki julkaisuun.

Tylkkäri haastatteli Pauliina Tuomea viihdekulttuurin muutoksesta esseeseen, jossa käytiin lävitse Gimmel -yhtyettä ja 2000-luvun kykyjenetsintäkilpailuja.

Satakunnan Kansa 29.10.2022, Pauliina Tuomi: ”Rikollisjulkisuuden sietämätön ”keveys” – asiallinenkin rikosjournalismi painottuu enenevissä määrin tunteisiin vetoamiseen”. Linkki julkaisuun.

Pauliina Tuomi kirjoittaa Satakunnan Kansaan rikollisuutisoinnin viihteellistymisestä. Uutisoinnissa ollaan siirrytty kohti affektiivisempaa kerrontaa ja eettisiä kysymyksiä herättää esimerkiksi rikollisuuden sekä rikollisten saama näkyvyys eri mediakanavissa.

Yle uutiset 24.10.2022, Katri Kirsi: ”Analyysi: Julkisuuteen pyrkinyt someräppäri Milan Jaff saa huomiota rikoksillaan, mutta sillä on seurauksensa”. Linkki julkaisuun.

Pauliina Tuomi on auttanut taustoittamaan Ylen uutista, jossa käsitellään rikollisuuden saamaa mediajulkisuutta. Tuomi on kommentoinut esimerkiksi rikollisuuden kuvausta ja glorifiointia mediassa.

Yle uutiset Lounais-Suomi 21.10.2022: ”Turun yliopisto tutkii viihteellistymistä Satakunnassa: Mediakuluttajille kyselytutkimus yhteistyössä Yle Porin kanssa”. Linkki videoon.

Yle uutisoi Synkkä leikki -hankkeesta ja haastatteli Pauliina Tuomea, joka kertoo hankkeesta sekä käynnissä olevasta kyselystä.

Yle 10.10.2022, Päivi Meritähti: ”Käsitteleekö media aiheita liian viihteellisesti? Osallistu kyselyyn ja kerro mielipiteesi”. Linkki julkaisuun.

Hankkeen kyselyn levittäjänä toimiva Yle haastatteli Pauliina Tuomea kyselyn teemoihin liittyen ja kysely julkaistiin yleisön saataville.

Apu 13.9.2022, Kati Kelola: ”9 kysymystä true crimesta: Mitä himo tositapahtumiin perustuvaan rikosviihteeseen kertoo yhteiskunnasta ja ajastamme?”. Linkki julkaisuun.

Pauliina Tuomi vastaa Apu-lehden toimittajan kysymyksiin true crime -ilmiöstä. Tuomi kertoo ilmiön taustoista, suosiosta, eettisistä ongelmista ja siitä, miten ilmiö kytkeytyy osaksi nykypäivän viihteellistyvää yhteiskuntaa.

Yle 23.8.2022, Veera Jokinen: ”Deittiohjelmien osallistujat ovat usein kuin samasta muotista – formaatin sanelemia ehtoja voi olla kuitenkin vaikea väistää”. Linkki julkaisuun.

Pauliina Tuomi kommentoi Ylen haastattelussa tosi-tv-ohjelmien osallistujille asetettuja ulkonäkövaatimuksia. Deittailuohjelmien kuvasto edustaa myös laajemmin yhteiskunnassa ja sosiaalisessa mediassa näkyviä kauneusihanteita ja erityisesti nuorille katsojille tämä voi tuoda ulkonäköön liittyviä paineita.

Satakunnan Kansa 22.6.2022, Pauliina Tuomi: ”Huutonaurua, kun muuta sanottavaa ei ole?”. Linkki julkaisuun.

Pauliina Tuomi pohtii Satakunnan Kansassa sitä, miten vakavatkin sisällöt muuttuvat viihteen polttoaineeksi sosiaalisessa mediassa, jossa esimerkiksi huutonaurureaktio-nappulaa käytetään usein pilkkaavaan ja vähättelevään kommentointiin, aiheesta riippumatta.

Ylöjärven Uutiset 1.6.2022, Lilli Pukka: ”True crime shokeeraa ja koukuttaa -Mistä ilmiössä on kyse?”. Linkki julkaisuun.

Pauliina Tuomi avaa Ylöjärven Uutisten haastattelussa true crime -ilmiötä. Hän keskustelee niin ilmiön eettisistä ongelmista kuin sen ansioistakin ja muistuttaa, ettei kysymys ilmiön eettisyydestä ole mustavalkoinen.

Ilkka-Pohjalainen 14.5.2022, Suvi Peltola: ”Kolme naista kertoo, miksi he kuuntelevat true crimea – Anne Korkiakoskella on myös oma ohjelma, jota hän äänittää saunassa”. Linkki julkaisuun.

Pauliina Tuomi antoi haastattelun Ilkka-Pohjalainen-lehden true crimea käsittelevään lehtiartikkeliin. Tuomi keskustelee ilmiön historiallisista ulottuvuuksista, eettisyydestä ja syistä, joiden vuoksi aihe vetää ihmisiä puoleensa.

Smocka 29.4.2022, Sigrid Hult: ”Reality-tv – lättsam underhållning, eller?”. Linkki julkaisuun.

Pauliina Tuomi antoi haastattelun ruotsinkieliseen Smocka-lehteen. Haastattelussa käsitellään tosi-tv:n rakkausohjelmien eettisiä kysymyksiä rakkaus- ja ihmissuhdeongelmien muuntuessa viihteeksi. Tuomi tuo esille, että vaikka ohjelmien tuottajat pyrkivät luomaan illuusion osallistujien edun ensisijaisuudesta, usein raha menee eettisten näkökohtien edelle.

Image 8.4.2022, Sanni Myllyaho: ”Essee: Naiset ovat päässeet true crimen makuun, mutta onko tosirikosten suosiossa kyse alhaisesta tirkistelynhalusta vai jostain ihan muusta?”. Linkki julkaisuun.

Pauliina Tuomi keskustelee Myllyahon haastattelussa true crime -ilmiöstä, sen suosiosta ja taustoista.

Ilta-Sanomat 2.4.2022, Pauliina Leinonen: ”Katsotko tv-sarjat ahmimalla kaikki jaksot putkeen? Tohtori varoittaa vaarasta”. Linkki julkaisuun.

Pauliina Tuomi kommentoi Ilta-Sanomille suoratoistopalveluiden mullistamaa katselukokemusta sekä siihen liittyvää binge-watching ilmiötä, jossa sarjat ahmitaan lähes yhdeltä istumalta alusta loppuun. Vaikka suoratoistopalveluiden kuluttamiseen liittyy tunnistettavia, yhteisiä piirteitä, Pauliina muistuttaa, että katsomuskokemus on aina yksilöllinen, ja jokaisella on omat motiivinsa tv-viihteen katsomiseen ja kuluttamiseen.

Turun Sanomat 29.3.2022, Rebekka Härkönen: ”Turulle tarjottiin omaa ohjelmapaikkaa valtakunnalliselta televisiokanavalta – hyvän tuulen juttuja 200 000 eurolla”. Linkki julkaisuun.

Pauliina Tuomi kommentoi Turun Sanomien haastattelussa Turun kaupungin saamaa tarjousta televisionäkyvyydestä. Tuomi tuo ilmi, miten tämänkaltaiset tarjoukset ja sopimukset ovat usein salaisia ja niihin kaivattaisiin enemmän sääntelyä ja läpinäkyvyyttä.

Forssan Lehti 26.3.2022, Kiti Salonen: ”Katsojia hätkähdytetään ja härnätään ruudun ääreen – Tutkijatohtori: ”Provokatiivisuuden hakeminen kuvaa tätä aikaa”. Linkki julkaisuun.

Pauliina Tuomi kommentoi Forssan Lehteen tv-tuotantojen provokatiivisuutta, tarvetta eettisille pelisäännöille sekä tosi-tv:n pyrkimyksiä sädekehän kiillottamiseen valistuksellisuuteen vetoamalla.

Yle Kioski 23.3.2022: ”Pitääkö kaikkien äänien päästä kritiikittä kuuluviin?”. Linkki julkaisuun.

Pauliina Tuomi keskustelee Yle Kioskin haastattelussa Ylen ”Suomineidot” -sarjan saamasta kritiikistä, sekä tarpeesta tuotannon läpinäkyvyyteen ja sisällön kyseenalaistamiseen.

Satakunnan Kansa 19.3.2022, Pauliina Tuomi: ”Hömpän varjolla? Viaton huumorimateriaalin jakaminen voi pahimmillaan johtaa salaliittoteorioiden vahvistumiseen”. Linkki julkaisuun.

Pauliina Tuomen kirjoittamassa Satakunnan Kansan näkökulmatekstissä pohditaan sitä, miten huumorimateriaaleja voidaan käyttää viihteellisten tarkoitusperien lisäksi niin kaupallisiin kuin poliittisiinkin tarkoituksiin.

Tiedotteet

Porin yliopistokeskus, tiedote 17.2.2023. ”Suomen Kulttuurirahastolta apurahoja Porin yliopistokeskuksen tutkijoille”. Linkki julkaisuun.

Suomen Kulttuurirahasto myönsi lokakuun haussa yhteensä kolmelle Digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinnön tutkinto-ohjelman tutkijalle apurahaa. Työskentelyapurahaa väitöskirjatyöhön sai myös Synkkä Leikki -hankkeessa toimiva Jenna Peltonen.

Porin yliopistokeskus, tiedote 17.10.2022. ”Dark play -hanke selvittää kyselyn avulla tavallisen kuluttajan suhtautumista median viihteellistymiseen”. Linkki tiedotteeseen.

Porin yliopistokeskus jakoi tiedotteen hankkeen kyselystä sivuillaan sekä sosiaalisessa mediassa.

Turun yliopisto, tiedote 12.10.2022. ”Synkkä leikki – mediakriittisyys viihteellistyvässä yhteiskunnassa -kysely selvittää kuluttajien suhtautumista median viihteellistymiseen”. Linkki tiedotteeseen.

Turun yliopisto tiedotti hankkeen kyselyn avautumisesta sivuillaan ja sosiaalisessa mediassa.

Turun yliopisto, tiedote 24.5.2022. ”Suomen kulttuurirahastolta rahoitusta Turun yliopiston Porin yksikön PLoP-työryhmälle ja väitöskirjatutkijoille”. Linkki tiedotteeseen.

Suomen Kulttuurirahasto myönsi toukokuussa 2022 Satakunnan maakuntarahaston Kärkihanke-rahoituksen PLoP-työryhmän yhteiskunnan viihteellistymisen muotoja tutkivalle Synkkä leikki -hankkeelle.

Porin yliopistokeskus, tiedote 3.3.2022. ”Siemenrahaa myönnettiin suomalaisen nyky-yhteiskunnan viihteellistymisen muotoja selvittävälle hankkeelle”. Linkki tiedotteeseen.

Porin yliopistokeskuksen tutkimuksen johtoryhmä myönsi Synkkä leikki -hankkeelle siemenrahaa.

Podcastit

Supla, Terhi Ojala: Unohdetut kadonneet -podcast. Linkki jaksoihin.

Jaksot:
22.6.2022 Nuori, kaunis ja kadonnut – Anita Höglund
29.6.2022 Harvinainen lapsen katoaminen – Jari Hännikäinen
13.7.2022 Mihin katosi pienen lapsen äiti Johanna Hautamäki?

Pauliina Tuomi on ollut keskustelemassa vierailevana asiantuntijana Unohdetut kadonneet -rikospodcastin jaksoissa mediahuomion ulkopuolelle jääneistä katoamistapauksista.

Kirjat

Mäntysalo, Jesse, Satu Krautsuk & Sini Ahlqvist. 2022. ”Lusu: rikollispomon kaksoiselämä”. Docendo Oy. Linkki kirjaan.

Tuomi toimi yhtenä rikostieto/muistelmakirjan asiantuntijoista, erityisesti true crimen, rikosuutisoinnin ja rikollisuuden glorifioinnin osalta. Hän nostaa kirjassa esille tarpeen kriittiselle ja objektiiviselle lähestymistavalle, joka usein jää viihteellisyyden jalkoihin myös true crime -genressä.