Tutkijoiden lehtiartikkelit
Ruumiin kulttuuri 2/2024, Pauliina Tuomi: ”True crime: Tosielämän rikokset viihteen polttoaineena”. Linkki julkaisuun.
Pauliina Tuomi kirjoittaa Ruumiin kulttuuri -lehden juhlanumerossa true crime-ilmiöstä ja väkivallan viihteellistymisestä, sekä viihteellistymisen yhteiskunnallisista vaikutuksista. Hän kytkee ilmiön osaksi laajempaa yhteiskunnan viihteellistymistä ja provokatiivisten sisältöjen lisääntymistä. True crimelle on tyypillistä hyödyntää niin faktaa kuin fiktiotakin ja yhdistellä autenttista ja vahvan tarinallistettua sisältöä toisiinsa. Tuomi pohtiikin myös ilmiöön kytkeytyviä, eettisiä näkökulmia, jotka usein liittyvät rikollisten ja rikollisuuden ihannointiin sekä uhrien ja näiden omaisten oikeuksiin.
Satakunnan Kansa 11.3.2023, Pauliina Tuomi: ”Oldies, but goldies – vanhassa vara parempi”. Linkki julkaisuun.
Pauliina Tuomen Satakunnan Kansassa julkaistu kirjoitus käsittelee tosi-tv:n uusia ulottuvuuksia ja tapoja kerätä katsojia yhä hätkähdyttävämmillä konsepteilla. Tyypillisten nuorten osallistujien sijaan ohjelmiin on haettu myös varttuneempia osallistujia. Hätkähdyttävyyttä ja huomiota on pyritty saavuttamaan muun muassa deittiohjelmilla, joissa varttuneemmat äidit ja näiden pojat asetetaan yhdessä seksuaalissävytteiseen konseptiin.
Satakunnan Kansa 23.2.2023, Petri Saarikoski: ”Ukrainan sodasta on kummunnut runsaasti meemejä – huumorilla voimme hieman keventää ahdistustamme”. Linkki julkaisuun.
Petri Saarikoski kirjoittaa Satakunnan Kansassa viihteellisten meemien käytöstä vakavien aiheiden käsittelyssä. Meemien avulla on tartuttu Ukrainan sodan kaltaiseen, kipeään aiheeseen huumorilla. Meemejä on hyödynnetty sodankäynnin välineenä ja Saarikoski toteaa, että meemit toimivat myös varoventtiilinä, jonka avulla voidaan pyrkiä helpottamaan sodan aiheuttamaa ahdistusta.
Satakunnan Kansa 29.10.2022, Pauliina Tuomi: ”Rikollisjulkisuuden sietämätön ”keveys” – asiallinenkin rikosjournalismi painottuu enenevissä määrin tunteisiin vetoamiseen”. Linkki julkaisuun.
Pauliina Tuomi kirjoittaa Satakunnan Kansaan rikollisuutisoinnin viihteellistymisestä. Uutisoinnissa ollaan siirrytty kohti affektiivisempaa kerrontaa ja eettisiä kysymyksiä herättää esimerkiksi rikollisuuden sekä rikollisten saama näkyvyys eri mediakanavissa.
Satakunnan Kansa 22.6.2022, Pauliina Tuomi: ”Huutonaurua, kun muuta sanottavaa ei ole?”. Linkki julkaisuun.
Pauliina Tuomi pohtii Satakunnan Kansassa sitä, miten vakavatkin sisällöt muuttuvat viihteen polttoaineeksi sosiaalisessa mediassa, jossa esimerkiksi huutonaurureaktio-nappulaa käytetään usein pilkkaavaan ja vähättelevään kommentointiin, aiheesta riippumatta.
Satakunnan Kansa 19.3.2022, Pauliina Tuomi: ”Hömpän varjolla? Viaton huumorimateriaalin jakaminen voi pahimmillaan johtaa salaliittoteorioiden vahvistumiseen”. Linkki julkaisuun.
Pauliina Tuomen kirjoittamassa Satakunnan Kansan näkökulmatekstissä pohditaan sitä, miten huumorimateriaaleja voidaan käyttää viihteellisten tarkoitusperien lisäksi niin kaupallisiin kuin poliittisiinkin tarkoituksiin.
Uutissivustot ja verkkolehdet
Ilta-Sanomat 18.9.2025, Meri Suominen: ”Ilmestyikö sinunkin puhelimeesi tämä hymyilevä nainen? 17-vuotiaana hän teki jotain käsittämättömän julmaa”. Linkki julkaisuun.
Ilta-Sanomat haastatteli Pauliina Tuomea true crime -ilmiön ja viihteellisen rikosjulkisuuden laajentumisesta sosiaaliseen mediaan. Keskiössä on niin uhrien ja omaistenkin asema, kuin myös kysymykset siitä, kuka puhuu ja miten puhuu.
Yle 13.9.2025, Ville Vedenpää: ”Australialainen tosi-tv nousi hitiksi Suomessa – tutkija kertoo viisi syytä”. Linkki julkaisuun.
Pauliina Tuomi tuo Ylen haastattelussa esiin näkökulmia australialaisten tosi-tv-ohjelmien kansainväliseen suosioon. Tuomen mukaan ohjelmien vetovoima perustuu esimerkiksi kokemukseen aitoudesta ja eksoottisuudesta, sekä tuotantojen kykyyn tarjoilla yleisölle monipuolisesti niin lempeyttä kuin ”turboahdettua” draamaakin, joka erottuu britti- ja amerikkalaisista vastineistaan.
Helsingin Sanomat 28.8.2025, Riitta Koivuranta: ”Tosi-tv on nyt petkuttamista, älliä ja äärimmäistä fyysisyyttä”. Linkki julkaisuun.
Pauliina Tuomi pohtii Helsingin Sanomien haastattelussa tosi-tv:n uusimpia kehityssuuntia. Hän tuo esiin, kuinka negatiivisina koetut piirteet ja toimintatavat, kuten itsekkyys, kieroilu ja huijaaminen, ovat korostuneet monissa ohjelmaformaateissa. Hän pohtii, miten nämä ilmiöt heijastavat nykyistä mediaympäristöä ja ilmapiiriä, jossa negatiiviset sisällöt ja provokatiivisuus ylipäätään saavat paljon huomiota.
Iltalehti 25.8.2025, Sanna Ihalainen: ”Analyysi: Sinkkuelämää on pilalla”. Linkki julkaisuun.
Iltalehti haastatteli Pauliina Tuomea liittyen Sinkkuelämää-sarjan jatko-osan saamaan kritiikkiin ja ”vihakatsomisen” ilmiöön.
Yle 9.8.2025, Milka Krogerus: ”Nato-maiden sotilaita kilpailee voimalajeissa Mikkelissä – ’Ei tässä ole mitään ramboilua'”. Linkki julkaisuun.
Pauliina Tuomi kommentoi Ylen haastattelussa ”Maailman vahvin sotilas”-tosi-tv formaattia ja nostaa esiin sodan viihteellistämisen aiheena, joka ylipäätään koetaan hyvin polarisoivana.
Seura 26.5.2025, Anu Räsänen: ”Au pairit on kuohuttava kestosuosikki – uudella kaudella nuoret asettuvat thaimaalaisperheisiin”. Linkki julkaisuun.
Pauliina Tuomi avaa Seura-lehden haastattelussa tosi-tv:n toimintalogiikkaa, joka perustuu tunteiden ja reaktioiden herättämiselle. Jutussa käsitellään Ylen Au pairit-sarjan ohella tosi-tv:n monipuolistumista sekä katselutapojen moninaistumista, joihin lukeutuu myös tosi-tv:n ironinen seuraaminen ja esimerkiksi osallistujien pilkkaaminen.
Helsingin Sanomat 22.4.2025, Hanna Freyborg: ”’Sarjauskottomuus’ on oikea ilmiö ja nykyään voimissaan, sanoo tutkija”. Linkki julkaisuun.
Helsingin Sanomat haastatteli Pauliina Tuomea sarjauskottomuutta ja jaettua katsomiskokemusta käsittelevään juttuun. Tuomen mukaan sarjojen seuraaminen on usein kollektiivinen tapahtuma, mikä tuo lisäarvoa katsomiskokemukselle. Vaikka suoratoistopalveluja kulutetaan yhä yksilöllisemmin, sarjojen seuraamista yhdessä läheisten kanssa pidetään silti arvossa. Sarjauskottomuutta, eli yhteisinä pidettyjen sarjojen katsomista yksin voidaan pitää yhteisen katsomiskokemuksen rikkomisena.
Apu 14.4.2025, Mia Jussinniemi: ”Sadat seurasivat, kun Timoa lyötiin ja nöyryytettiin omassa kodissaan – TikTokin rappiolivessä koukuttaa aito väkivalta”. Linkki julkaisuun.
Apu haastatteli Pauliina Tuomea juttuun, jossa käsiteltiin rappiostriimausta sekä siihen liittyvää väkivaltaa.
Suomen Kuvalehti 26.3.2025, Virpi Salmi: ”Pöyristyttävää! Suvivirsi, lasten käytös ja julkkisten hygienia tuovat tuotteet pintaan, mutta miksi ihmeessä?”. Linkki julkaisuun.
Suomen Kuvalehti haastatteli Pauliina Tuomea moraalipaniikkeja ja mediakohuja käsittelevään artikkeliin.
Helsingin Sanomat 20.3.2025, Hanna Freyborg: ”Herttuatar Meghanin lifestyle-ohjelma tyrmättiin – ”Kiiltokuvamainen esitys kääntyi häntä vastaan”, tutkija arvioi”. Linkki julkaisuun.
Pauliina Tuomi avaa Helsingin Sanomien haastattelussa ns. ”hate-watching”-ilmiötä, jossa ihmiset seuraavat ohjelmia, jotka aiheuttavat heille voimakkaita ärsytyksen ja vihan tunteita.
Turun Sanomat 20.1.2025, Marjo Oikarinen: ”Squid Game ja Konflikti tuovat tappamisen lähelle – mutta millä tavoin ahdistava viihde vaikuttaa mieleesi?” Linkki julkaisuun.
Pauliina Tuomea haastateltiin Turun Sanomien juttuun, jossa käsiteltiin ahdistavia viihdeohjelmia sekä niiden vaikutuksia katsojiin.
Aamulehti/Satakunnan Kansa 12.1.2025, Tuulia Kotakorpi: ”Nyt nousee tämä rikoksilla mässäileva harrastus – ilmiöllä voi olla vakavia seurauksia”. Linkki julkaisuun.
Pauliina Tuomi käsittelee Aamulehden ja Satakunnan Kansan haastattelussa True crime -ilmiötä, ihmisten kiinnostusta ilmiöön sekä sen varjopuolia. Tuomi tuo esiin myös laajempaa rikollisuuden viihteellistymistä, johon True crime kytkeytyy.
Anna 27.12.2024, Miia Siistonen: ”Selviytyjistä puhuminen aiheuttaa Paul Uotilalle yhä fyysisen reaktion – näin tosi-tv muutti hänen, Judith Sibeliuksen ja Sanna Sepposen elämää”. Linkki julkaisuun.
Anna -lehti haastatteli Pauliina Tuomea juttuun, jossa käsiteltiin tosi-tv:n vaikutuksia siihen osallistuneiden elämään.
Ilta-Sanomat 15.12.2025, Pauliina Leinonen: ”Aikansa palvotuimman naisen elämä loppui lyhyeen”. Linkki julkaisuun.
Ilta-Sanomat haastatteli Pauliina Tuomea Tuulen viemää -elokuvaa, sen ristiriitaisuutta ja näyttelijöitä käsittelevään juttuun.
Satakunnan Kansa 25.9.2024, Jarmo Karonen: ”Porin yliopistokeskuksen vuoden tutkija tutkii yhteiskunnan viihteellistymistä – Hän on usein myös itse esillä julkisuudessa”. Linkki julkaisuun.
Satakunnan Kansa julkaisi artikkelin, jossa käsiteltiin Vuoden tutkija -palkintoa jonka Porin yliopistokeskus myönsi Pauliina Tuomelle syyskuussa 2024.
Yle uutiset 25.9.2024: ”Pahan pauloissa – moni viihtyy true crimen parissa, eikä siinä ole mitään pahaa”. Linkki julkaisuun.
Yle haastatteli Pauliina Tuomea Hyvin sanottu -artikkeliin true crime ilmiöstä, ja siihen liittyvistä eettisistä kysymyksistä.
Yle uutiset 22.9.2024: ”Rappiostriimaajat sekoilevat videolla kännissä ja se on monista hauskaa – kolme katsojaa kertoo, mitä he ajattelevat”. Linkki julkaisuun.
Yle haastatteli Pauliina Tuomea artikkeliinsa koskien rappiostriimausta, ja sen moraalisia ongelma-alueita.
HS/Satakunnan Kansa 18.9.2024: ”Unelmahäiden päihtynyt sulhanen ja sammuneet häävieraat hämmentävät – Tutkija: ’Se on kauhun tasapainoa'”. Linkki julkaisuun.
Helsingin Sanomat haastatteli Pauliina Tuomea Unelmahäiden poleemisen jakson pohjalta.
HS/Satakunnan kansa 16.9.2024: ”Televisio on yhtäkkiä täynnä sotilaita ja armeijaa: ’Lähellä propagandaa'”. Linkki julkaisuun.
Helsingin Sanomat haastatteli Pauliina Tuomea tosi-tv:stä ja erityisesti armeijarealityista.
Kaleva 23.7.2024: ”Rappiota suorassa lähetyksessä”. Linkki julkaisuun.
Kaleva haastatteli Pauliina Tuomea laajaan rappioviihdettä käsittelevään lehtiartikkeliin, jossa keskitytään erityisesti rappiostriimaukseen.
KAVI 8.6.2024: ”True Crime luo uusia haasteita ikärajaluokitteluun”. Linkki julkaisuun.
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tapahtumassa käsiteltiin true crime-ohjelmien ikärajaluokitteluja. Pauliina Tuomi toi esiin true crimen osana viihdekoneistoa, jota kaupalliset tarkoitusperät ohjaavat. Hän pohtii väkivallan viihteellistymisen ongelmallisuutta ja nostaa esille tärkeitä eettisiä näkökulmia esimerkiksi uhrien oikeuksiin tai rikollisuuden ihannointiin liittyen.
MTV3 4.5.2024, Hanna Vaittinen: ”Tuhannet suomalaiset katsoivat kanssani, kun Iida ryyppäsi suorassa lähetyksessä ja kumppanin olo romahti – uusi ilmiö tekee rappiosta viihdettä”. Linkki julkaisuun.
MTV3 haastatteli Pauliina Tuomea lehtiartikkeliin, jossa käsiteltiin rappiostriimaamisen perinteitä jatkavaa rappiotiktok-ilmiötä, sen tuomaa julkisuutta sekä usein kyseenalaista vuorovaikutteisuutta.
Keskisuomalainen 10.4.2024, Tomi Kangasniemi: ”Ex-poliisi, rikostoimittaja ja tutkija kertovat, missä kulkee heidän rajansa true crime -sisällöissä – ’Jotkut eivät halua nähdä pahaa'”. Linkki julkaisuun.
Keskisuomalaisen true crime -sisältöjä käsittelevässä jutussa haastateltiin Pauliina Tuomea liittyen rikosten käsittelyn viihteellistymiseen ja tunnevetoisten tarinoiden lisääntymiseen.
Seura 6.3.2024, Kyösti Niemelä: ”Tosi-tv muuttui – Miksi tavikset kelpaavat enää vain tietynlaisiin ohjelmiin?” Linkki julkaisuun.
Tuomi analysoi Seura -lehden tosi-tv:n osallistujia käsittelevässä jutussa ohjelmien osallistujaprofiilia. Tosi-tv:n kentällä ohjelmaformaatit ovat monipuolisia Temptation Islandista Tanssii tähtien kanssa -formaattiin ja ohjelmilla on myös erilainen maine. Osa ohjelmista keskittyy julkisuudesta tuttuihin osallistujiin, kun taas osassa suositaan formaatista riippuen ”taviksia”.
Helsingin Sanomat 4.3.2024, Tuomo Yrttiaho: ”Katson Beverly Hillsin kotirouvien kinastelua ja juopottelua syystä, jonka myöntäminen kirvelee”. Linkki julkaisuun.
Helsingin Sanomien realityohjelmien katsomistottumuksia käsittelevässä jutussa Pauliina Tuomi kommentoi realityn seuraamiseen liittyvän guilty pleasure -termin käyttöä. Tuomi tuo esiin, miten termi liittyy usein ajatukseen realityviihteen laaduttomuudesta ja sitä saatetaan käyttää itsetietoisuuden korostamiseen katsomistottumusten oikeuttamisessa.
Yle 13.2.2024, Anton Vanha-Majamaa: ”Skandaalinkäryisestä Real Housewivesista alkaa Suomi-versio – jopa sen päätähdet suhtautuvat formaattiin kriittisesti”. Linkki julkaisuun.
Yle haastatteli Pauliina Tuomea The Real Housewives Suomi -realitysarjaa arvioivaan juttuun, jossa tuodaan myös kriittisiä näkökulmia provokatiivisuuteen nojaavaa formaattia kohtaan.
Keskisuomalainen 11.2.2024, Heli Laakkonen: ”’Se oli huono klikkiotsikko’ – JSN:n mukaan Iltalehden lintuinfluenssaa käsitellyt otsikko johti lukijoita harhaan”. Linkki julkaisuun.
Keskisuomalainen käsitteli Julkisen sanan neuvoston päätöksiä liittyen lehtien harhaanjohtaviin klikkiotsikoihin. Pauliina Tuomi tuo jutussa esiin Synkkä leikki -verkkokyselyn tuloksia ja myös kommentoi, ettei harhaanjohtavalle otsikoinnille välttämättä ole tilaa, erityisesti silloin kun käsitellään kansanterveydellisiä uhkia.
MTV Uutiset 11.2.2024: ”Tutkija klikkiotsikoista: Voivat aiheuttaa jopa vihan tunteita”. Linkki julkaisuun.
MTV Uutiset teki jutun Julkisen sanan neuvoston päätöksistä harhaanjohtaviin klikkiotsikoihin liittyen. Jutussa haastateltiin Pauliina Tuomea, joka toi esiin kriittisiä näkökulmia klikkiotsikoihin liittyen, muistuttaen siitä että erityisesti terveysaiheiden kohdalla otsikointia tulisi usein harkita tarkemmin.
Yle 17.1.2024, Kati Rantala: ”Tutkimus: Yleisö kokee hallitsevansa mediakritiikin ja tunnistavansa harhaanjohtavat klikkiotsikot”. Linkki julkaisuun.
Yle uutisoi Synkkä leikki -hankkeen kyselytutkimuksen raportista ja keskustelee kyselyn tuloksista.
Helsingin Sanomat 8.12.2023, Eleonoora Riihinen: ”Suomen halutuimmat”. Linkki julkaisuun.
Helsingin Sanomat haastatteli Pauliina Tuomea laajaan rikollisjulkisuutta käsittelevään artikkeliin. Tuomi kommentoi ilmiötä ja sen yhteiskunnallisia vaikutuksia. Rikollisten kertomat tarinat ovat true crimen kasvava muoto, joka myy hyvin. Ilmiö on kuitenkin ongelmallinen esimerkiksi rikollisuuden ihannoinnin vuoksi ja rikollisten kertomana tarinat myös sisältävät herkästi tapahtumien ja omien tekojen valkopesua.
Seura 8.11.2023, Milla Ollikainen: ”Pimeä puoli kiinnostaa”. Linkki julkaisuun.
Seura haastatteli Pauliina Tuomea true crime-genreä käsittelevään, laajaan lehtijuttuun. Pauliina kertoo genren taustoista sekä true crimeen liittyvistä, eettisistä kysymyksistä.
Ilkka-Pohjalainen 21.10.2023, Emilia Aho: ”Rakkausrealityohjelmia varioidaan jatkuvasti uusiin formaatteihin – ’Tosi-tv-maailman polttoaineeksi halutaan nyt seniori-ikäpolven rakkautta'”. Linkki julkaisuun.
Ilkka-Pohjalainen teki jutun Pauliina Tuomen rakkausrealityja käsittelevän katsauksen pohjalta ja Tuomea haastateltiin aiheeseen liittyen. Tuomi kertoo, miten raflaavammistakin formaateista huolimatta ohjelmat pyrkivät alleviivaamaan, että tarkoitus on tehdä hyvää ja auttaa ihmisiä löytämään tosirakkautensa. Rakkausteemaiset tosi-tv-ohjelmat ovat suosittuja, sillä rakkaus koskettaa ja vetää katsojia puoleensa.
Lääkärilehti 18.9.2023, Anne Seppänen: ”Lääkäriksi someen?”. Linkki julkaisuun.
Lääkärilehti haastatteli Jenna Peltosta juttuun, joka käsitteli sosiaalisessa mediassa toimivia lääkäreitä. Peltonen pohtii syitä lääkärien somessa aktivoitumisen taustalla ja avaa asiantuntijuuden ja viihteellisyyden kietoutumista yhteen sekä vuorovaikutuksen merkitystä somessa toimiessa.
Me Naiset 10.9.2023, Maria Paldanius: ”Tuleeko minusta tähti?”. Linkki julkaisuun.
Pauliina Tuomi avaa Me Naisten haastattelussa nykyistä julkkis- ja tähtikulttuuria. Tuomi tuo esiin miten tv:n ja somen julkisuuskentillä on eroja, mutta niiden välillä on myös synergiaetuja. Somevaikuttajan tunnettuus voi avata ovia myös televisioon ja televisionäkyvyys puolestaan voi tuoda seuraajia somen puolelle. Julkisuutta saatetaan tavoitella esimerkiksi taloudellisen hyödyn tai luksuselämän innoittamana. Erottuminen on kuitenkin vaikeaa ja pinnalla pysyminen vaatii jatkuvaa työtä, taitoa ja myös tuuria.
MTV Uutiset 10.8.2023, Janne Ahjopalo: ”Mediatutkija miljoonayleisön keräävän Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelman suosiosta: ’Näitä tunteita on vaikea saada suoratoistopalveluista’.” Linkki julkaisuun.
Pauliina Tuomi puhuu MTV Uutisten haastattelussa Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelman suosiosta, tosi-tv:n määrittelyn hankaluudesta sekä erilaisten formaattien monipuolisuudesta ja eroista.
Iltalehti 2.8.2023, Heini Kilpamäki: ”Syy Maikkarin hylkäämiseen tosi-tv:ssä? Tutkija ja luvut kertovat omaa kieltään”. Linkki julkaisuun.
Pauliina Tuomea haastateltiin Iltalehden juttuun, jossa Iltalehden toimittaja pohtii tosi-tv:n yhteyttä MTV:n talousvaikeuksiin. Tosi-tv -ohjelmien katsojaluvut ovat kuitenkin korkeat ja Tuomi toteaa, että vaikka tosi-tv -ohjelmiin usein liittyy ongelmallisia lieveilmiöitä sekä tietynlainen käsitys laaduttomuudesta, provokatiivisuus myös kiinnostaa ihmisiä. Hän myös muistuttaa, että tosi-tv:n käsite on äärimmäisen monimuotoinen, sisältäen niin Koko Suomi leipoo- kuin Milf Manorinkin kaltaisia formaatteja, joiden arvostukset voivat erota jyrkästikin toisistaan.
Ylioppilaslehti 10.5.2023, Petri Jääskeläinen: ”Haudankaivajat”. Linkki julkaisuun.
Petri Jääskeläinen on haastatellut Pauliina Tuomea Ylioppilaslehden true crimea käsittelevään esseeseensä. Pauliina Tuomi avaa true crimeen liittyviä eettisiä kysymyksiä, joiden kautta ilmiötä on mahdollista tarkastella. Hän muistuttaa myös ilmiön moninaisuudesta toteamalla, ettei true crimea voi niputtaa yhdeksi kokonaisuudeksi; true crime kattaa niin eettisemmän, faktapohjaisen ja dokumentaarisen kerronnan kuin omaisten surulla mässäilevän surupornonkin.
Yle uutiset 7.4.2023, Mari Jäntti & Katri Kirsi: ”Mitä heille tapahtui?”. Linkki julkaisuun.
Pauliina Tuomi avaa Ylen haastattelussa kadonneiden ihmisten medianäkyvyyden takana vaikuttavaa median ansaintalogiikkaa. Hän kommentoi erityisesti sitä, miten kadonneiden ominaisuudet ja tausta voivat vaikuttaa siihen, millaista näkyvyyttä tapaukselle annetaan ja millaista kuvaa kadonneesta lähdetään rakentamaan mediassa.
Yle uutiset 19.2.2023, Roosa Sarajärvi: ”Väkivallan viehätys”. Linkki julkaisuun.
Pauliina Tuomi kertoo Ylen haastattelussa True crime -ilmiöstä sekä rikollisuuden viihteellistämisen yhteiskunnallisista vaikutuksista. Haastattelussa Tuomi myös peräänkuuluttaa True crimen välillisten vaikutusten tarkempaa yhteiskunnallista huomioimista.
Satakunnan Kansa 26.1.2023, Piia Koskiahde: ”’Tutkijatohtori: ”Pori on ansainnut paikkansa viihteessä ja populaarikulttuurissa suurten kaupunkien rinnalla'”. Linkki julkaisuun.
Satakunnan Kansa haastatteli Pauliina Tuomea televisioviihteeseen, huumoriin ja porilaisuuteen liittyen. Jutussa käsitellään Putouksesta tuttua Kari Mutasta sekä muita porilaisia komediahahmoja.
Iltalehti 19.1.2023, Riika Tauriainen: ”Niko Ranta-ahon uusi elämäkerta tyrmistyttää Twitterissä – WSOY ja kirjan kirjoittanut Aki Linnanahde vaikenevat”. Linkki julkaisuun.
Pauliina Tuomea haastateltiin Iltalehteen Niko Ranta-ahon elämänkertaan liittyen. Tuomi kertoo haastattelussa että on kyseenalaista, jos rikollisuutta katsotaan vaaleanpunaisten lasien lävitse viihteellisyys ja kaupallisuus edellä. Tuomi tuo ilmi, miten on aina ongelmallista kun rikollisuutta ja rikollisia kuvataan silotellusti ja kiiltokuvamaisesti. Kuvauksissa usein unohdetaan se, miten esimerkiksi huumerikollisuus tuhoaa monen ihmisen elämän.
Yle uutiset 15.1.2023, Hannes Nissinen: ”Analyysi: The Rehearsal näyttää, miten tositelevisio manipuloi ihmisiä – tästä on kyse yhdessä viime vuoden oudoimmista ja kiinnostavimmista sarjoista”. Linkki julkaisuun.
Yle haastatteli Pauliina Tuomea tositelevisiosarjoja käsittelevään juttuun. Tuomi nostaa haastattelussa esille sarjojen sensaatiohakuisuuden lisääntymisen ja toteaa, että tositelevisio on hyvin manipuloitua ja editoitua, mitä ei välttämättä aina ymmärretä. Hän tuo esille sarjojen ongelmakohtia, joihin kuuluu muun muassa osallistujien epäeettinen kohtelu sen jälkeen, kun ihmisestä tehdään sisältöä.
Ilta-Sanomat 20.12.2022, Pauliina Leinonen: ”Nuori Pamela Anderson teki kiihkeän roolin sarjassa, jossa puhuttiin rumia ja rikottiin rajoja – ja sitä rakastivat lähes kaikki”. Linkki julkaisuun.
Pauliina Tuomi kommentoi Ilta-Sanomien haastattelussa Pulmuset -sarjaa aikansa provokatiivisena tuotteena. Tuomi toteaa, että parodiaan pohjautuva huumori paitsi tuki ja korosti vahingollisia stereotypioita, myös kyseenalaisti niitä.
Helsingin Sanomat 18.12.2022, Eleonoora Riihinen: ”Tunteiden vallassa”. Linkki julkaisuun.
Pauliina Tuomea haastateltiin Helsingin Sanomiin median tunteellistumista ja viihteellistymistä käsittelevään juttuun.
Kaupunkikanava 1.12.2022, Emilia Kinnunen: ”Tosi-tv:seen osallistumisen vaikutukset työmarkkinoilla”. Linkki julkaisuun.
Kaupunkikanava kirjoitti tositelevision vaikutuksista osallistujien julkisuuteen ja työhön. Juttuun haastateltu Pauliina Tuomi nostaa esille stigman, joka tositelevisiossa esiintymiseen usein liitetään ja joka voi vaikuttaa negatiivisesti esimerkiksi osallistujien ammatilliseen uskottavuuteen.
Tylkkäri 5/2022, Mikael Tuominen: ”Gimmel 20 vuotta ja viihdekulttuurin muutos”. Linkki julkaisuun.
Tylkkäri haastatteli Pauliina Tuomea viihdekulttuurin muutoksesta esseeseen, jossa käytiin lävitse Gimmel -yhtyettä ja 2000-luvun kykyjenetsintäkilpailuja.
Yle uutiset 24.10.2022, Katri Kirsi: ”Analyysi: Julkisuuteen pyrkinyt someräppäri Milan Jaff saa huomiota rikoksillaan, mutta sillä on seurauksensa”. Linkki julkaisuun.
Pauliina Tuomi on auttanut taustoittamaan Ylen uutista, jossa käsitellään rikollisuuden saamaa mediajulkisuutta. Tuomi on kommentoinut esimerkiksi rikollisuuden kuvausta ja glorifiointia mediassa.
Yle uutiset Lounais-Suomi 21.10.2022: ”Turun yliopisto tutkii viihteellistymistä Satakunnassa: Mediakuluttajille kyselytutkimus yhteistyössä Yle Porin kanssa”. Linkki videoon.
Yle uutisoi Synkkä leikki -hankkeesta ja haastatteli Pauliina Tuomea, joka kertoo hankkeesta sekä käynnissä olevasta kyselystä.
Yle 10.10.2022, Päivi Meritähti: ”Käsitteleekö media aiheita liian viihteellisesti? Osallistu kyselyyn ja kerro mielipiteesi”. Linkki julkaisuun.
Hankkeen kyselyn levittäjänä toimiva Yle haastatteli Pauliina Tuomea kyselyn teemoihin liittyen ja kysely julkaistiin yleisön saataville.
Apu 13.9.2022, Kati Kelola: ”9 kysymystä true crimesta: Mitä himo tositapahtumiin perustuvaan rikosviihteeseen kertoo yhteiskunnasta ja ajastamme?”. Linkki julkaisuun.
Pauliina Tuomi vastaa Apu-lehden toimittajan kysymyksiin true crime -ilmiöstä. Tuomi kertoo ilmiön taustoista, suosiosta, eettisistä ongelmista ja siitä, miten ilmiö kytkeytyy osaksi nykypäivän viihteellistyvää yhteiskuntaa.
Yle 23.8.2022, Veera Jokinen: ”Deittiohjelmien osallistujat ovat usein kuin samasta muotista – formaatin sanelemia ehtoja voi olla kuitenkin vaikea väistää”. Linkki julkaisuun.
Pauliina Tuomi kommentoi Ylen haastattelussa tosi-tv-ohjelmien osallistujille asetettuja ulkonäkövaatimuksia. Deittailuohjelmien kuvasto edustaa myös laajemmin yhteiskunnassa ja sosiaalisessa mediassa näkyviä kauneusihanteita ja erityisesti nuorille katsojille tämä voi tuoda ulkonäköön liittyviä paineita.
Ylöjärven Uutiset 1.6.2022, Lilli Pukka: ”True crime shokeeraa ja koukuttaa -Mistä ilmiössä on kyse?”. Linkki julkaisuun.
Pauliina Tuomi avaa Ylöjärven Uutisten haastattelussa true crime -ilmiötä. Hän keskustelee niin ilmiön eettisistä ongelmista kuin sen ansioistakin ja muistuttaa, ettei kysymys ilmiön eettisyydestä ole mustavalkoinen.
Ilkka-Pohjalainen 14.5.2022, Suvi Peltola: ”Kolme naista kertoo, miksi he kuuntelevat true crimea – Anne Korkiakoskella on myös oma ohjelma, jota hän äänittää saunassa”. Linkki julkaisuun.
Pauliina Tuomi antoi haastattelun Ilkka-Pohjalainen-lehden true crimea käsittelevään lehtiartikkeliin. Tuomi keskustelee ilmiön historiallisista ulottuvuuksista, eettisyydestä ja syistä, joiden vuoksi aihe vetää ihmisiä puoleensa.
Smocka 29.4.2022, Sigrid Hult: ”Reality-tv – lättsam underhållning, eller?”. Linkki julkaisuun.
Pauliina Tuomi antoi haastattelun ruotsinkieliseen Smocka-lehteen. Haastattelussa käsitellään tosi-tv:n rakkausohjelmien eettisiä kysymyksiä rakkaus- ja ihmissuhdeongelmien muuntuessa viihteeksi. Tuomi tuo esille, että vaikka ohjelmien tuottajat pyrkivät luomaan illuusion osallistujien edun ensisijaisuudesta, usein raha menee eettisten näkökohtien edelle.
Image 8.4.2022, Sanni Myllyaho: ”Essee: Naiset ovat päässeet true crimen makuun, mutta onko tosirikosten suosiossa kyse alhaisesta tirkistelynhalusta vai jostain ihan muusta?”. Linkki julkaisuun.
Pauliina Tuomi keskustelee Myllyahon haastattelussa true crime -ilmiöstä, sen suosiosta ja taustoista.
Ilta-Sanomat 2.4.2022, Pauliina Leinonen: ”Katsotko tv-sarjat ahmimalla kaikki jaksot putkeen? Tohtori varoittaa vaarasta”. Linkki julkaisuun.
Pauliina Tuomi kommentoi Ilta-Sanomille suoratoistopalveluiden mullistamaa katselukokemusta sekä siihen liittyvää binge-watching ilmiötä, jossa sarjat ahmitaan lähes yhdeltä istumalta alusta loppuun. Vaikka suoratoistopalveluiden kuluttamiseen liittyy tunnistettavia, yhteisiä piirteitä, Pauliina muistuttaa, että katsomuskokemus on aina yksilöllinen, ja jokaisella on omat motiivinsa tv-viihteen katsomiseen ja kuluttamiseen.
Turun Sanomat 29.3.2022, Rebekka Härkönen: ”Turulle tarjottiin omaa ohjelmapaikkaa valtakunnalliselta televisiokanavalta – hyvän tuulen juttuja 200 000 eurolla”. Linkki julkaisuun.
Pauliina Tuomi kommentoi Turun Sanomien haastattelussa Turun kaupungin saamaa tarjousta televisionäkyvyydestä. Tuomi tuo ilmi, miten tämänkaltaiset tarjoukset ja sopimukset ovat usein salaisia ja niihin kaivattaisiin enemmän sääntelyä ja läpinäkyvyyttä.
Forssan Lehti 26.3.2022, Kiti Salonen: ”Katsojia hätkähdytetään ja härnätään ruudun ääreen – Tutkijatohtori: ”Provokatiivisuuden hakeminen kuvaa tätä aikaa”. Linkki julkaisuun.
Pauliina Tuomi kommentoi Forssan Lehteen tv-tuotantojen provokatiivisuutta, tarvetta eettisille pelisäännöille sekä tosi-tv:n pyrkimyksiä sädekehän kiillottamiseen valistuksellisuuteen vetoamalla.
Yle Kioski 23.3.2022: ”Pitääkö kaikkien äänien päästä kritiikittä kuuluviin?”. Linkki julkaisuun.
Pauliina Tuomi keskustelee Yle Kioskin haastattelussa Ylen ”Suomineidot” -sarjan saamasta kritiikistä, sekä tarpeesta tuotannon läpinäkyvyyteen ja sisällön kyseenalaistamiseen.
Kirjat
Launonen, Krista. 2025. ”Kuvankauniit ja kuolleet”. Deadline Kustannus. Linkki kirjaan.
Krista Launonen haastatteli Pauliina Tuomea tietokirjaan, jossa käsitellään median rakentamaa kuvaa rikosten ideaaliuhreista. Tuomi tuo asiantuntemusta ja näkökumia Launosen tutkimukseen.
Mäntysalo, Jesse & Mari Jäntti. 2024. ”Kuka murhasi Sirkka-Liisa Valjuksen?”. Tammi. Linkki kirjaan.
Pauliina Tuomi toimi Sirkka-Liisa Valjuksen murhaa käsittelevän kirjan yhtenä asiantuntijana. Tuomi analysoi 1960-luvun rikosuutisointia ja käsittelee ajatusta median ideaaliuhrista. Hän kiinnittää huomiota rikosten uhrien kuvaustapojen räikeisiin eroihin esimerkiksi Kyllikki Saaren ja Sirkka-Liisa Valjuksen tapauksien tarkastelussa.
Mäntysalo, Jesse, Satu Krautsuk & Sini Ahlqvist. 2022. ”Lusu: rikollispomon kaksoiselämä”. Docendo Oy. Linkki kirjaan.
Pauliina Tuomi toimi yhtenä rikostieto/muistelmakirjan asiantuntijoista, erityisesti true crimen, rikosuutisoinnin ja rikollisuuden glorifioinnin osalta. Hän nostaa kirjassa esille tarpeen kriittiselle ja objektiiviselle lähestymistavalle, joka usein jää viihteellisyyden jalkoihin myös true crime -genressä.
Podcastit, radio- ja televisiohaastattelut
Yle Areena, Uutispodcast 16.6.2025. ”Kadonneen suurperheen mysteeri – miten lasten oikeudet toteutuvat maan alla?” Linkki jaksoon.
Pauliina Tuomea haastateltiin Uutispodcastin jaksoon, jossa käsiteltiin Pohjanmaalla kadonneen perheen tapausta. Tuomi avaa yleisön kiinnostusta tapaukseen todeten, että yleisesti ottaen ihmisiä kiinnostavat epäkonventionaaliset tarinat ja kadonneen perheen tapaukseen liittyy myös paljon avoimia kysymyksiä, mikä on herättänyt runsaasti spekulointia. Rikosjournalismi ylipäätään on yhä enenevissä määrin sekoittanut faktaa ja fiktiota toisiinsa ja sisällöt ovat vahvan tunnelatautuneita, erityisesti tapauksissa jotka liittyvät lapsiin.
Yle Areena, Kairossa kadonnut 15.5.2025. ”Jakso 4: Populaarin lumo”. Linkki jaksoon.
Pauliina Tuomi keskustelee Ylen Kairossa kadonnut -podcastissa Lasse Kekin vuonna 2006 tapahtuneesta katoamisesta. Jaksossa pohditaan eroja erilaisten tapausten saamassa medianäkyvyydessä sekä syitä siihen, miksi toiset tapaukset nostetaan esille ja toiset jäävät varjoon.
Yle Areena, Kulttuuriykkönen 19.3.2025. ”Miksi rakkausreality viihdyttää, hävettää ja koukuttaa? Entä opettaako se jotain?” Linkki jaksoon.
Pauliina Tuomi oli keskustelemassa Ylen Kulttuuriykkösessä rakkausreality-ohjelmista. Keskustelussa pohdittiin muun muassa sitä, miten rakkaudesta rakennetaan televisioviihdettä.
MTV 16.1.2025. ”TV&MEDIA 2025”. Linkki jaksoon.
Pauliina Tuomi kutsuttiin puhumaan TV&MEDIA 2025 -tapahtumaan. Tuomi keskusteli Niko Saarisen ja Jenni Pääskysaaren kanssa tosi-tv:n ohjelmasisällöistä sekä rakkausrealityjen vetovoimasta.
Radio Pori Podcast 7.10.2024. ”Yliskeptisyyskin voi tehdä hallaa – Provokatiivista mediaa ja viihteellistymistä tutkinut Pauliina Tuomi on yliopistokeskuksen vuoden tutkija”. Linkki jaksoon.
Pauliina Tuomi avaa Radio Porin haastattelussa Synkkä leikki -hankkeen kyselytutkimuksen tuloksia. Tuomi keskustelee viihteellistymisen kehityksestä sekä satakuntalaisten suhtautumisesta viihteellistymiseen ja pyhinä pidettyihin aiheisiin.
Moreenimedia, Enni Kaskimies 28.11.2023. ”Enni Kaskimiehen analyysi: Television hyväntekeväisyysohjelmilla kerätään miljoonapotteja, mutta viihteen vaikuttamiskeinot eivät ole ongelmattomia”. Linkki haastatteluun.
Pauliina Tuomi keskustelee Radio Moreenin lähetyksessä viihteen ja hyväntekeväisyyden yhdistämisestä. Tuomi puhuu siitä miten viihde voi helpottaa vakavienkin aiheiden käsittelyä. Tasapainoilu vakavan aiheen ja viihteellisen sisällön välillä voi kuitenkin olla haastavaa ja aiheuttaa myös vastareaktioita.
Yle Areena, Kulttuuriykkönen 31.5.2023. ”Kardashiansien lumo: tosi-tv-viihdettä ja epärealistisia kauneusihanteita”. Linkki jaksoon.
Pauliina Tuomi oli Ylen Kulttuuriykkösessä keskustelemassa tosi-tv:stä, sen houkutuksesta ja merkityksestä. Podcast-jaksossa aihetta käsitellään erityisesti The Kardashians -sarjan kautta.
Yle Areena, Uutispodcast 17.5.2023. ”True crime tekee murhista ja rikoksista viihdettä, ja se hyödyttää rikollisia”. Linkki jaksoon.
Uutispodcast on haastatellut Pauliina Tuomea liittyen true crime -ilmiöön ja sen eettisiin ongelmakohtiin. Uutispodcastin jaksossa pohditaan erityisesti tekijöiden vastuuta silloin, kun rikolliset hyötyvät ilmiöstä ja sen tuomasta julkisuudesta.
Supla, Terhi Ojala: Unohdetut kadonneet -podcast. Linkki jaksoihin.
Jaksot:
22.6.2022 Nuori, kaunis ja kadonnut – Anita Höglund
29.6.2022 Harvinainen lapsen katoaminen – Jari Hännikäinen
13.7.2022 Mihin katosi pienen lapsen äiti Johanna Hautamäki?
Pauliina Tuomi on ollut keskustelemassa vierailevana asiantuntijana Unohdetut kadonneet -rikospodcastin jaksoissa mediahuomion ulkopuolelle jääneistä katoamistapauksista.
Tiedotteet
Porin yliopistokeskus, tiedote 17.2.2023. ”Suomen Kulttuurirahastolta apurahoja Porin yliopistokeskuksen tutkijoille”. Linkki julkaisuun.
Suomen Kulttuurirahasto myönsi lokakuun haussa yhteensä kolmelle Digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinnön tutkinto-ohjelman tutkijalle apurahaa. Työskentelyapurahaa väitöskirjatyöhön sai myös Synkkä Leikki -hankkeessa toimiva Jenna Peltonen.
Porin yliopistokeskus, tiedote 17.10.2022. ”Dark play -hanke selvittää kyselyn avulla tavallisen kuluttajan suhtautumista median viihteellistymiseen”. Linkki tiedotteeseen.
Porin yliopistokeskus jakoi tiedotteen hankkeen kyselystä sivuillaan sekä sosiaalisessa mediassa.
Turun yliopisto, tiedote 12.10.2022. ”Synkkä leikki – mediakriittisyys viihteellistyvässä yhteiskunnassa -kysely selvittää kuluttajien suhtautumista median viihteellistymiseen”. Linkki tiedotteeseen.
Turun yliopisto tiedotti hankkeen kyselyn avautumisesta sivuillaan ja sosiaalisessa mediassa.
Turun yliopisto, tiedote 24.5.2022. ”Suomen kulttuurirahastolta rahoitusta Turun yliopiston Porin yksikön PLoP-työryhmälle ja väitöskirjatutkijoille”. Linkki tiedotteeseen.
Suomen Kulttuurirahasto myönsi toukokuussa 2022 Satakunnan maakuntarahaston Kärkihanke-rahoituksen PLoP-työryhmän yhteiskunnan viihteellistymisen muotoja tutkivalle Synkkä leikki -hankkeelle.
Porin yliopistokeskus, tiedote 3.3.2022. ”Siemenrahaa myönnettiin suomalaisen nyky-yhteiskunnan viihteellistymisen muotoja selvittävälle hankkeelle”. Linkki tiedotteeseen.
Porin yliopistokeskuksen tutkimuksen johtoryhmä myönsi Synkkä leikki -hankkeelle siemenrahaa.
Synkkä leikki - mediakriittisyys viihteellistyvässä yhteiskunnassa 